SEURAA TÄHTEÄ!
Matt. 2:1–12

Tom Säilä, pastori, Loimaa
Edellinen kirjoitus  Seuraava kirjoitus

Concordia 1/2010


Tämän saarnan juonta voisi luonnehtia sanoilla Seuraa tähteä”. Mitä tapahtui, kun tähteä ensimmäisenä loppiaisena seurattiin?

Jerusalemissa

Jerusalemin asukkaat katselevat hämmästyneinä ympärilleen. Heidän kaduilleen on ilmestynyt muukalaisia hyvin kaukaa. Heidän vaatetuksensa ja kameliensa varusteet olivat erilaiset kuin mihin Jerusalemissa oli totuttu. Kansa tungeksi muukalaisten ympärillä. Kaikkien piti saada nähdä. Oudot miehet vaikuttivat korkea-arvoisilta, varakkailta ja sivistyneiltä oman kansansa edustajilta. Millään huvimatkalla nuo korkea-arvoiset vieraat eivät olleet. Kuka matkustaa pitkiä vaarallisia matkoja huvikseen? Miehet puhuvat keskenään jotakin käsittämätöntä kieltä.

Kansa hämmentyy, kun heille selitetään tietäjien puhuvan tähdestä ja äsken syntyneestä juutalaisten kuninkaasta. “Eihän täällä ole syntynyt mitään kuningasta!” “Onkohan noilla miehillä korvien välissä kaikki ihan kunnossa?” Jokin kumma kuitenkin pakottaa ottamaan nämä pakanamuukalaiset vakavasti. Jopa kuningas Herodes Suuren on vallan menettämisen pelossa tartuttava Raamattuun ja pyydettävä tietäjiä salaa luokseen. Tietäjien saapuminen kertoo, että jotakin käsittämätöntä täällä on tapahtunut.

Itäisillä mailla

 Jumala sytytti taivaalle tähden. Ehkä kysymyksessä oli uusi ihmeellinen nova tai supernova. Toisaalta kyseessä on saattanut olla tähtitaivaamme Maasta katsottuna kirkkaimpien tähtien ja planeettojen yhdistelmä, joita tiedetään Jeesuksen syntymän aikoina olleen. Kaikkivaltiaalle Jumalalle ei ole mahdotonta järjestää tällaista käyttöä varten juuri haluamansa tähtityyppi. Ehkäpä tämä Betlehemin tähti syttyi juuri samana yönä, jolloin taivaan joululahja laskettiin Betlehemin seimeen.

Tuon ajan ihmisille tähtitaivas oli epäilemättä tutumpi kuin meille iltamme sähkövalossa viettäville länsimaisille ihmisille. Myös tuon ajan tutkijat olivat hyvin perillä tähtitaivaan lainalaisuuksista. Nykyään käytetyt tähtien nimetkin pohjautuvat päivän tekstin tapahtumaa edeltäneeseen aikaan. Nyt nämä idän viisaat miehet olivat tulleet levottomiksi. Mikä se on? Mitä se merkitsee? He juoksevat toisen luota toisen luo. Silloin eräs heistä pääsee oikeille jäljille: “Se, se on, se on, sen täytyy merkitä sitä!” Toiset ympärillä ihmettelevät: “Mitä, mitä tarkoitat?” Tämä vastaa: “Muistattehan, että Israelilaiset aikanaan ollessaan pakkosiirtolaisuudessa Babyloniassa odottivat Messias-kuningasta. Siitä he aina puhuivat. Hänen syntymiseensä liittyi ennustusten mukaan tähti, tähti ja valtikka. Muiden on täytynyt olla varmoja siitä, että päättely oli oikea, koska he lähtivät sen ajan maailmassa mukaan pitkälle vaaralliselle matkalle. Tietäjillä oli oikeastaan kaksi tähteä. Oli sanan tähti jostakin menneisyydestä ja konkreettinen tähti taivaalla matkaan kutsuvana.

 

Matka tähden johdettavana


Tietäjät saivat pian vahvistusta uskolleen. Kun he lähtivät liikkeelle, lähti tähtikin. Välillä se tuntui laskeutuvan alas, niin, että se melkein kosketti taloja ja puita. Välillä tuntui, että se johdatti väärään suuntaan. He päättivät kuitenkin seurata tähteä. Kerrotaan, että kun he katsoivat taakseen jälkeä, niin se oli viivasuora. Ei niissä jäljissä näkynyt mutkia.

Tällaista on uskovan matka taivaaseen, Jeesuksen luo. Hänellä on tähti, joka seuraa ja saattaa häntä Jumalan sanan tähti, josta 2. Piet. 1:19 sanoo: Siksi me voimme entistä lujemmin luottaa profeetalliseen sanaan. Ja hyvin teette tekin, jos kiinnitätte katseenne siihen kuin pimeässä loistavaan lamppuun, kunnes päivä sarastaa ja kointähti syttyy teidän sydämessänne.”

Voi olla vaikeaa mennä sinne, minne sana vie, olla samaa mieltä, mutta uskova kristitty ei voi muuta. Sanan tähteen hän katsoo ja seuraa sitä. Sinun sanasi on lamppu, joka valaisee askeleeni, se on valo minun matkallani.” Ps. 119:105. Tietäjät seurasivat tähteä.


Erehdys

  Mutta tietäjille tuli erehdys. Kun osa matkasta oli kulunut, he lähtivät kulkemaan ilman tähden johtoa. Edessä näkyivät jo Jerusalemin kaupungin kupolit. Siellä se välkkyi niin kutsuvana. He eivät voineet ajatella muuta ja kuka olisi voinut ajatella muuta kuin, että siellä, missä on temppeli ja kuninkaan linna, siellä kuningas syntyy. Sen johdosta he varmaan jo etukäteen hihkuivat innosta. Katse ei ollut enää tähdessä, vaan Jerusalemissa. Sinne, sinne äkkiä.

He tulivat aivan väärään paikkaan. Jerusalemissa kaikki näyttivät olevan arkitouhuissaan. Syntyneen kuninkaan kunniaksi ei ollut koristettuja katuja, ei juhlapukuja, ei ilotulitusta. Kaikki oli ihan kuollutta. Jerusalemissa he saivat kuitenkin nähdä tarkemmin sanan tähden. Herodes kutsui pelosta paikalle niin tietäjät kuin fariseukset ja kirjanoppineet kysyäkseen heiltä neuvoa. Messiaan pitikin syntyä Betlehemissä. Tietäjät ihastuivat. Myös Herodes innostui.

 

Betlehemiin

Tietäjät saivat entisen oppaansa takaisin. Tähden, joka nyt, ehkä matalammalla kuin koskaan ennen, näytti tietä. Betlehem lähestyy, silmät haravoivat komeimpia taloja. Sitten tapahtui perille tulo. Tähti pysähtyi. Ja tietäjät pysähtyivät. He hämmästyivät. Tähti pysähtyi varsin vaatimattoman näköisen talon yläpuolelle. He eivät enää seuranneet omia ajatuksiaan. Tuntui miltä tuntui, mutta tähti johdatti tähän. Siinä on köyhä, tavallinen nuori nainen, eikä edes vauvan kapaloita oltu koristeltu yhdelläkään kuningaskruunun kuviolla. Mutta he eivät epäile. Silloin he maahan heittäytyen kumarsivat lasta, avasivat arkkunsa ja antoivat hänelle kalliita lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa.” He olivat löytäneet sen lapsen, josta tähti oli kertonut. Seimen lapsessa he olivat löytäneet sen tähden, josta sana oli ennustanut. Luther on sanonut: ”Raamatun tähti ja Kuningas on Jeesus.”

 

Sinun tähtesi

Meidän on etsittävä lasta tarkasti sen tähden opastuksella, jonka Jumala on meille antanut. On kysymys sitten syntisyydestämme, armosta, elämästä, kasteesta, ehtoollisesta, valvomisesta tai rukouksesta. Johtotähdeksi ei voi ottaa sitä miltä minusta tuntuu, miltä minusta näyttää tai mitä ihmiset yleensä ajattelevat. Tämän muuttuvan maailman keskellä haikailemme sisimmässämme jotain sellaista, mikä pysähtyisi yhden paikan päälle ja pysyisi siinä. Se tähti on Jumalan Sana. Sanan on oltava ajatuksiammekin korkeampi. Se saa tuomita nekin. On ihan hullua, että kaste olisi uudestisyntyminen. On ihan käsittämätöntä, että ehtoollisessa saisi Kristuksen ruumiin ja veren. Mutta tämä on ihan totta. Sana sanoo niin. On ihan uskomatonta, että tuon Jeesuksen ristillä vuodatetun veren ansiosta pääset taivaaseen. Mutta kaikkivaltiaan Jumalan Sana sanoo niin. Sinun tähtesi.

 

Saarna Pyhän Sydämen kappelissa loppiaisena 6.1.2010



Edellinen kirjoitus  Seuraava kirjoitus