HERRAMME TULEE


Kalle Jokinen
Edellinen kirjoitus  Seuraava kirjoitus

Concordia 5/2007


”Sillä vähän, aivan vähän aikaa vielä, niin tulee hän, joka tuleva on, eikä viivyttele.” (Hebr. 10:37)


Edellä on apostoli puhunut uskalluksesta, joka tulee valvoen ja rukoillen säilyttää, sekä siinä uskalluksessa kasvaa ja vahvistua. Ja sitten tulee tämä tekstini rohkaiseva lupaus. Pyhä Henki on sanat apostolin kirjoitettavaksi antanut: Valvokaa, valvokaa, Herramme tulee! Jos pyhä apostoli näin syvälliseen valppauteen ja valvomiseen neuvoi oman aikansa pyhiä kaksituhatta vuotta sitten, mitenkä tänään Kristuksen omien tulisikaan käyttäytyä? On autuasta olla kasteessa syntynyt taivaallisen yhdyskunnan jäsen, joka uskoen valvoo ja valvoen uskoo Karitsan ikuisia häitä odotellen. On ihmeellinen uskon uskallus näin itsessään kurjana syntisenä luoda uskon silmät yli kaiken maisen kurjuuden siihen Jumalan Karitsaan, jonka veressä ja kuolemassa on tomun lapselle taivaan portit auki ja josta jo ikuisen kirkkauden kajo häämöttää.

Onko sinulla, kallis lukijani, Pyhä Raamattu rakas? Valvotko sen avattujen sivujen äärellä autuutesi varmuutta? Saako se olla sinulle heikon uskosi ja toivosi ainoa ankkuripaikka? Herramme tuli, Jeesus syntyi rakkauden Jumalan sanomattomana joululahjana. Herramme tuli Getsemanen verisaunan pimeydestä Golgatalle sovittaen pyhällä sovintoverellään kirotun sukumme synnit. Veri vei koko Aadamin suvun syntivelat sanomattoman armon pohjattomaan valtamereen. On armon valtaistuimen luota virtaamassa myös kolmoisvirta, sana ja kaste ja pyhä ehtoollinen. Oi sitä rikkautta Kristuksen pyhässä veressä, joka näissä autuuden virroissa kurjan syntisen syntisaastoistaan pesee ja tuo armahdetun autuudessa, laupiaan Isän siunaamana, miljoonien pyhien kotitielle. Siinä nämä pyhät odottavat rakkaan Herransa tuloa. Älä, ystävä, heitä uskallustasi, Jeesus tulee varmasti. Kuuntele uskon korvalla, kuulet aattokellon jo soivan. Mutta sitten pelko ja huoli hiipii onnelliseen sydämeesi: Miten käy minun läheisille rakkailleni, kun ”Ylkä saapuu”? Sinusta tulee rukoileva ja väsymätön Jeesuksen lähetti, joka ei näe vain omaa autuuttaan.


Kalle Jokinen, Lohduttakaa, lohduttakaa, s. 65.  Concordia. Siikainen 1999.



Edellinen kirjoitus Seuraava kirjoitus