OPETA MEITÄ LASKEMAAN PÄIVÄMME OIKEIN

Petri Hanhiniemi, Pyhäjoki
Edellinen kirjoitus  Seuraava kirjoitus

Concordia 1/2007


Olen matkalla iankaikkisuuteen, olen kastettu, olen matkalla taivaaseen! Näin rohkenen ajatella, vaikka olen syntinen, välillä epäuskoinen ja pelkään, kun katson maailman tilaa, kirkon tilaa, elämänvaellustani, omaa tilaani. Minä pelkään ja olen epäuskoinen, kun katson kirkon, papin ja piispan nimellä kulkevaa joukkoa. Epäröin, olenko minä väärässä tämän pienen joukon kanssa, jota kutsutaan lahkolaisiksi, rettelöitsijöiksi ja kiihkoileviksi. Olenko erehtynyt, kun ajattelen, että Raamatun Jumala johtaa minua, varjelee ja kantaa minua elämässäni? Ettei elämäni riipu huolehtimisistani. Olenko erehtynyt, kun ajattelen, että Herralta tulee terveyteni ja elämäni päivät, häneltä tulee pelastukseni, häneltä tulee maailman pelastus?

”Herra, opeta minua ... ajattelemaan loppuani ja mikä minun päivieni mitta on, että ymmärtäisin... kuinka katoavainen minä olen. Katso, kämmenen leveydeksi sinä teit minun päiväni, ja minun elämäni on sinun edessäsi niin kuin ei mitään. Vain tuulenhenkäys ovat kaikki ihmiset kuinka lujina he seisokootkin. Varjona vain ihminen vaeltaa, turhaan he touhuavat, kokoavat, eivätkä tiedä, kuka ne saa.”(Ps. 39:5-7) ”Herra, opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että saisimme viisaan sydämen.” (Ps. 90:12)

Oletko sinä tänään laskenut loppuelämäsi päivät oikein? Monista luuloista ja opetuksista huolimatta me emme hallitse elämää ja kuolemaa. Tämä ruumis ja tämä maailma käy loppuaan kohti. Tämä elämänmuoto on katoamassa. ”Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Jeesuksessa Kristuksessa.” (Room. 6:23) Elämän ja kuoleman Herran nimi on Jeesus Kristus!!

Häneltä, elämän ja kuoleman Herralta, Raamatun Herralta, me rukoilemme viisautta laskea päivämme oikein tänään (lue Ps. 16). Daavid sanoo: ”Vain askel on minun ja kuoleman välissä.” Luther: ”jatkuvassa kuoleman vaarassa”. Vanhan testamentin pyhistä sanottiin: ”hän nukkui pois tästä elämästä kyllänsä saaneena.” Ajatelkaamme Paavalia, Stefanusta jne. Tämän maapallon saastuminen, tämän ruumiin sairastuminen ja kuoleminen ei ole meille pelottavaa, vierasta ja outoa, sillä me harjoittelemme kuolemista yhdessä Kristuksen kanssa joka päivä. Siksi saamme nytkin lausua yhdessä Daavidin kanssa: ”Sen tähden minun sydämeni iloitsee ja sieluni riemuitsee, ja myös minun ruumiini asuu turvassa. Sillä sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan etkä anna hurskaasi nähdä kuolemaa. Sinä neuvot minulle elämän tien; ylenpalttisesti on iloa sinun kasvojesi edessä, ihanuutta sinun oikeassa kädessäsi iankaikkisesti.” (Ps. 16:9-11)

Meidän tulee muistaa kasteessa saatua iankaikkista elämää nyt, että osaisimme kuolla oikein. On turvallista elää ja kuolla Jeesuksen seurassa. Meillä jokaisella on oikeus elää ja kuolla Jeesuksen seurassa. ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.” (Joh. 3:16-17) ”Mutta Jeesus huusi ja sanoi: ’Joka uskoo minuun, se ei usko minuun, vaan häneen, joka on minut lähettänyt. Ja joka näkee minut, näkee hänet, joka on minut lähettänyt. Minä olen tullut valkeudeksi maailmaan, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen. Ja jos joku kuulee minun sanani eikä niitä noudata, niin häntä en minä tuomitse; sillä en minä ole tullut maailmaa tuomitsemaan, vaan pelastamaan maailman. Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä. Sillä en minä itsestäni ole puhunut, vaan Isä, joka on minut lähettänyt, on itse antanut minulle käskyn, mitä minun pitää sanoman ja mitä puhuman. Ja minä tiedän, että hänen käskynsä on iankaikkinen elämä. Sen tähden, minkä minä puhun, sen minä puhun niin, kuin Isä on minulle sanonut.’” (Joh. 12:44-50).

”Isäni on itse Jumala.” Rohkenetko sanoa näin? Olen matkalla iankaikkisuuteen Jeesus-tiellä. Olen kastettu. Jeesuksen seurassa olen matkalla taivaaseen. Näin rohkenen ajatella, kun luen ja kuulen tämän Sanan: Jes. 51:1-16.

”Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä. Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan. Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä: ’Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni’.”(Ps. 105:12-15)

”Kun minä ajattelen: ’Minun jalkani horjuu’, niin sinun armosi, Herra, minua tukee. Kun minulla on sydämessäni paljon murheita, niin sinun lohdutuksesi ilahuttaa minun sieluni.”(Ps. 94:18-19)

”Daavidin virsi. Herra on minun valkeuteni ja autuuteni: ketä minä pelkään! Herra on minun elämäni turva: ketä minä vapisen! Kun pahat käyvät minun kimppuuni, syömään minun lihaani, niin he, minun ahdistajani ja vihamieheni, kompastuvat ja kaatuvat. Vaikka sotajoukko asettuisi minua vastaan, ei minun sydämeni pelkäisi; vaikka sota nousisi minua vastaan, siinäkin minä olisin turvassa. Yhtä minä rukoilen Herralta, sitä minä pyydän: että saisin asua Herran huoneessa kaiken elinaikani, katsella Herran suloisuutta ja tutkistella hänen temppelissänsä. Sillä hän kätkee minut majaansa pahana päivänä, hän suojaa minua telttansa suojassa, korottaa minut kalliolle. Niin kohoaa nyt minun pääni vihollisteni yli, jotka minua ympäröivät, ja minä uhraan riemu-uhreja hänen majassansa, Herralle minä veisaan ja soitan. Herra, kuule minun ääneni, kun minä huudan, armahda minua ja vastaa minulle. Minun sydämeni vetoaa sinun omaan sanaasi: "Etsikää minun kasvojani". Herra, minä etsin sinun kasvojasi. Älä kätke minulta kasvojasi, älä työnnä vihassa pois palvelijaasi. Sinä olet minun apuni, älä minua jätä, älä minua hylkää, pelastukseni Jumala. Vaikka minun isäni ja äitini minut hyljätkööt, niin Herra minut korjaa. Neuvo, Herra, minulle tiesi ja johdata minua tasaista polkua minun vihamiesteni tähden. Älä anna minua alttiiksi ahdistajaini vimmalle, sillä väärät todistajat nousevat minua vastaan ja puuskuvat väkivaltaa. Mutta minä totisesti uskon näkeväni Herran hyvyyden elävien maassa. Odota Herraa. Ole luja, ja vahva olkoon sinun sydämesi. Odota Herraa.”(Ps. 27)



Edellinen kirjoitus  Seuraava kirjoitus