”KIITÄ HERRAA, MINUN SIELUNI”
Siunauspuhe isäni Mikael Sandellin arkun ääressä
Teksti: Ps. 103

Edellinen kirjoitus  Seuraava kirjoitus

Concordia 1/2007


Mikael Sandell luki itselleen ulkomuistista psalmin 103 melkein joka päivä. Jumalan Henki on antanut tämän psalmin meille kaikille opastukseksi. Psalmi kertoo, kuinka meidän on suhtauduttava ihmiselämän peruskysymyksiin, siihen mikä on tärkeää ja suurta, kaikkeen, mitä meidän kaikkein ensimmäiseksi tulee ottaa huomioon.

Meidän on saatava oikea asenne Jumalaa kohtaan. Ollessamme oma itsemme kaikki kiertää meitä ja niitä asioita, jotka koemme omiksi välittömiksi tarpeiksemme. Jumala on itsessään ihana sekä äärettömän suuri ja viisas. Häntä on ylistettävä hänen itsensä tähden. Mutta meidän on ylistettävä ja kiitettävä Jumalaa myös siitä, että hän puuttuu itsekkääseen maailmaamme, jossa me suuntaudumme kaikissa asioissa sen mukaan, mikä näyttää meistä helpoimmalta, mukavimmalta ja itseämme hyödyttävimmältä. Tämä koskee varsinkin uskonnollisia asioita. Emme kykene arvostamaan oikein sitä, mikä todella on meille parasta, koska paha luontomme estää meitä. Tässä mielessä olemme kaikki samassa lähtöasemassa. Jumalan Henki voi muuttaa tämän asiantilan Jumalan Sanalla. Pelastuksemme tähden on erittäin tärkeää, että näemme oman elämämme oikeassa asiayhteydessä. Heikkoudessa, mutta kuitenkin, pystyi Mikael Sandell elämässään todistamaan ilosta Jumalassa, vapaudesta muiden mielipiteistä ja ajatuksista kysymyksissä, jotka kuitenkin Jumalan Sanan on ratkaistava. Samalla hän kykeni suhtautumaan myönteisesti muiden ihmisten elämään ja pelastukseen.

Emme voi milloinkaan mennä Jumalan alueen ulkopuolelle, sen ulkopuolelle, mitä Jumala Kaikkivaltiaana hallitsee. Herran ”vallassa on kaikki maa” (jae 19) sanoo Daavid tässä psalmissa.

Itse ihminen on tehty maan tomusta (jae 14). Ihmisen ruumis sisältää aineita, joita muutoin esiintyy maan pintakerroksissa, mutta Jumala on puhaltanut elämänhenkensä häneen ja ”iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä”. Ihmisen salaisuus on suuri. Jumalaa on ylistettävä hänen teostaan.

”Ihmisen elinpäivät ovat niin kuin ruoho, hän kukoistaa niin kuin kukkanen kedolla. Kun tuuli käy hänen ylitsensä, ei häntä enää ole, eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne.” (jakeet 15 ja 16)  Siltä se näyttää, ihmiselle käy kuten kaikelle orgaaniselle elämälle maan päällä, hän kuihtuu ja kuolee. ”Mutta Herran armo pysyy iankaikkisesta iankaikkiseen niille, jotka häntä pelkäävät.” (jae 17)

Jumala on tehnyt niin loputtomasti hyvää. Suurinta on se, mikä mainitaan ensimmäiseksi tässä psalmissa: syntien anteeksiantamus. Mikään ei voi olla ihmiselle tärkeämpää kuin syntien anteeksiantamus, koska juuri se yhdistää meidät Jumalaan, juuri se estää kuolemaamme olemasta tie perikatoon ja kadotukseen. Jumala lunastaa elämämme haudasta. Jumala ei halua kohdella meitä ansiomme mukaan vaan oman armonsa ja laupeutensa mukaisesti. Siksi meidän on etsittävä Jumalan armoa ja laupeutta niin, ettemme jää kuoleman lapsiksi. Herra armahtaa tänäänkin niitä, jotka pelkäävät häntä.

Jättäessämme tänään jäähyväiset Mikael Sandellille ajattelemme hänen elämäänsä, millaista se oli. Hän oli ison lapsijoukon vanhin veli. Hän, joka suhtautui niin myönteisesti lähimmäisiinsä ja joka niin usein ajatteli, miten hän osaisi auttaa ja palvella. Rajoitettujen aineellisten voimavarojen olosuhteissa hän ei voinut oikopäätä käydä enempää kouluja kuin oli pakko. Hänen opintojensa aika tuli, kun hän oli haavoittunut sodassa ja sai tulla takaisin kotiin. Tämä käännekohta tuli jollain tavoin merkitykselliseksi hänen elämänasenteelleen. Itsessään paha voi muuttua hyväksi ja arvokkaaksi. Yksi hänen eniten rakastamistaan raamatunkohdista, johon hän usein palasi, oli Room. 8:28: ”Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat.” Uskossa Jumalaan ja Hänen yhteydessään voidaan itsessään pahaa käyttää palvelemaan hyvää tarkoitusta. Usein hänen kuultiin saarnassaan viittaavan Joosefin sanoihin Vanhassa testamentissa: ”Te tosin hankitsitte minua vastaan pahaa, mutta Jumala on kääntänyt sen hyväksi” (1. Moos. 50:20). Ylistyslaulun sävelien tulee voittaa se, mikä on vaikeaa ja sietämätöntä pahassa ja puutteellisessa maailmassa. Mikael Sandellille oli tärkeää, ettei menetetä uskoa Jumalan hyvyyteen, miten elämässä käykin. Raamatunkohtaa ”Kiittäkää joka tilassa” hän lainasi vähän väliä. Usein istuuduttuaan pianon ääreen hän soitti ja lauloi Jesper Svedbergin virren (332) ”Herraa hyvää kiittäkää” sillä aivan erityisellä tavalla, jonka me mukana olleet liitämme aina häneen, aviopuolisoon, veljeen ja isään.

Ainoastaan pitämällä lähtökohtanamme Jumalan Sanan ja Jumalan olemuksen voimme kajota vaikeisiin kysymyksiin, jotka koskevat syntiä, kärsimystä, kuolemaa ja tuomiota. On Jumalan Sanan palvelijan tehtävä kohdata ne Raamattu kädessä ja ilman viisastelevia oikaisuja poikkeamatta siitä, mikä on kirjoitettu. Ihmisen pelastuskysymys on vavisuttavan vakava: että ymmärrämme Jumalan rakkauden merkitsevän juuri sitä, että ihminen pelastetaan. Tämän rakkauden kiinni ottamina luotamme siihen, mitä Jumala on sanonut emmekä siihen, mitä useimmat ihmiset haluavat ajatella. Joskus puhuin isä Mikaelin kanssa siitä, etteivät monet pappiskollegat varoita, että ihminen voi joutua iankaikkisesti kadotetuksi. Hänen arvionsa oli, että he eivät varsinaisesti usko, että mikään sellainen olisi totta, siksi he eivät mainitse sitä koskaan. Myös tämä hautaan siunaaminen on meille itsellemme muistutus valmistautua omaan lähtöömme tästä maanpäällisestä elämästä.

Jumala puhuu rakkaudessaan meille. Se, joka hylkää Jumalan Sanan, kantaa oman vastuunsa. Mutta sille, joka uskoo ja ottaa vastaan, kuuluu Jeesuksen Sana ja lupaus: ”Sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos” (Joh. 6:37).

Me haluamme tänään kiittää Jumalaa Mikael Sandellista. Sillä paljon huolenpitoa nyt pois otettu kohdisti meihin. Hän, joka lapsuudenkodissaan oli palveleva ja avulias isoveli. Hän, joka oli hyvä ja aina kunnioittava aviopuoliso äidillemme Ruthille 55 vuoden ajan. Hän, joka oli meidän hyvä isämme, joka omalla tavallaan niin usein mietti, kuinka hän voisi palvella, helpottaa, auttaa ja rohkaista. Hän, joka uskollisesti rukoili meidän kaikkien puolesta. Vielä senkin jälkeen, kun hän oli tietyssä määrin menettänyt muistinsa, osasi hän luetella kaikkien oman ja vaimonsa suvun jäsenien nimet. Myönteinen Jumalan sanaan perustuva elämänasenne on välittänyt meille niin paljon. Tästä menevät tänään kiitoksemme Jumalalle. ”Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt.” (Ps. 103:2)

Halvar Sandell
pastori, Helsinki

Rovasti Mikael Sandell (4.4.1922-1.8.2006 ) siunattiin haudan lepoon 12.8.2006 Uudenkaarlepyyn kirkossa.
Hänen puolisonsa, Ruth Sandell (29.12.1919-6.12.2006), siunattiin 28.12.2006 samassa kirkossa.




Edellinen kirjoitus  Seuraava kirjoitus