MISTÄ TIEDÄMME, ETTÄ ABORTTI TULISI KATSOA MYÖS RIKOKSEKSI SEN LISÄKSI, ETTÄ SE ON SYNTI?

 

Tämä Kurt Marquartin kirjoitus julkaistiin australialaisessa Encounter for Lutheran Youth -julkaisussa kesäkuussa 1973.

 

Useimmat kristityt näkevät aivan selvästi, että abortti, syntymättömien lasten tappaminen, on hirvittävän väärin. Tämä näkemys ei ole roomalaiskatolinen erikoisuus, kuten abortin puolustajat mielellään väittävät. Se on kaikkien kristittyjen normaali ja luonnollinen katsomustapa.

 

Viime aikoina meitä kristittyjä on massiivisilla kampanjoilla yritetty hämätä omaksumaan sellainen kanta, että vaikka abortti on moraalisesti väärin, sitä ei tarvitse kieltää valtion laein. Toisin sanoen, pidettäköön sitä syntinä mutta ei rikoksena. Katsokaamme joitakin niistä epärehellisistä tekosyistä, joilla vapaata aborttioike­utta puolustetaan:

 

1.”Nielurisat”? Äskettäisessä lauantaikolumnissaan The Australian -lehdessä Phillip Adams teki paro­diaa koko aborttikeskustelusta. Kieltämättä Adams, ateistinen sallivuuden puolustaja, osaa olla hauska (hän on esimerkiksi keksinyt R-sertifioidut aikuisten aamiaisruoat, ”porn flakes”, pornohiutaleet, ja ”vice bub­bles”, pahemurot). Mutta hänen aborttia koskeva juttunsa oli lapsellinen eikä ensinkään hauska. Ei ole lain­kaan nokkelaa väittää, että syntymättömän ihmislapsen tappaminen on sama kuin nielurisojen poisto! Ihmis­elämän riistämisen peittäminen nielurisavitsillä on yhtä tunteetonta kuin pidettäisiin hauskaa juutalaisten ja kaasukammioiden kustannuksella! Sitä on erityisen vaikeaa ottaa ihmisiltä, jotka liikuttavat ihmisiä sentimentaalisilla tarinoilla puista ja järvistä ja vanhoista hautausmaista!

 

2. Eräs brisbanelainen TV-hahmo, jonka oli tarkoitus toimia puolueettomana puheenjohtajana, hyökkäsi kiivaasti viehättävää nuorta naista vastaan, joka edusti oikeus elämään -liikettä. Hän sanoi, että hänen mie­lestään oikeus elämään -kirjasten rehelliset kuvat ovat vastenmielisiä. Mutta jos kuvat ovat vastenmielisiä, eikö abortti itse ole vielä vastenmielisempi?

 

Epäilemättä todellinen syy siihen, että monet ihmiset järkyttyvät sellaisista kuvista, on se, että valokuvat pakottavat heidät kohtaamaan avoimesti asian koko hirvittävyyden. Vain muutaman viikon ikäisen pienen sikiön täysin inhimillisten piirteiden näkemisen täytyy olla shokki niille, jotka luulevat, että sikiö on vain muodoton möykky.

 

3. Abortin puolustajat yrittävät kovasti saada asiansa näyttämään siltä, että kyseessä on yhteiskunnallis­ten oikeuksien edistyminen. Asia on täsmälleen päinvastoin. Oikeus elämään on tärkein kaikista oikeuksista. Tämän kieltäminen avuttomilta syntymättömiltä lapsilta ei ole ihmisen vapauden kehittymistä vaan rikos ihmisyyttä vastaan. Jos tahdomme perustaa yhteiskuntamme periaatteelle ”tahdon huvini ja nautintoni ja helvettiin kaikki, mikä tulee tielle”, niin sanokaamme se avoimesti mutta älkäämme yrittäkö naamioida tätä moraalista vararikkoa ihmisoikeuksia koskevalla valheellisella hölynpölyllä.

 

4. ”Yksityinen” murha? Usein sanotaan, että abortin tulisi olla yksityisasia, johon lain ei pitäisi puuttua. Asia olisi näin, jos pikkuhapset olisivat, kuten nielurisat, pelkkiä äidin ruumiin osia. Mutta he ovat todelli­suudessa eläviä ihmisiä, joilla on oma elämä ja jotka on uskottu äidin hoitoon. Eikä mikään inhimillinen yhteiskunta voi koskaan pitää ihmisen elämän riistämistä yksityisasiana.

 

Sivumennen sanoen, abortin puolustajien ”lapsia valikoiden” -iskulause herättää aika karmeita assosiaati­oita: Muinaisessa Roomassa isä saattoi päättää, hyväksyykö hän vastasyntyneen lapsen vai ei. Jos hän ei pitänyt siitä, lapsi jätettiin tielle. Ellei kukaan ohikulkija ottanut sitä mukaansa, se kuoli sinne.

Todellakin lapsia valikoiden! Ja miksei syntymän jälkeen, jos se käy päinsä ennen syntymää? Ja jos hen­kinen tai fyysinen vammautuneisuus on syy tappaa syntymättömiä lapsia, niin miksei se ole yhtä hyvä syy tappaa vanhempia lapsia, joilla voi olla vaikeita vammoja?

 

5. Yksi typerimmistä ”perusteluista” on ajatus, että koska ihmiset joka tapauksessa yrittävät saada abortteja, ne voitaisiin yhtä hyvin laillistaa. Mutta ihmiset tahtovat myös ryöstää pankkeja. murhata, varas­taa, raiskata jne. Pitäisikö kaikki tämä sitten sallia tai jopa tehdä hallituksen valvonnassa turvallisuusohjeita noudattaen?

 

6. ”Se on puhtaasti lääketieteellinen asia” ja tulisi jättää lääketieteellisille asiantuntijoille, sanoi eräs Australian lääketieteellisen yhdistyksen edustaja hiljattain. Mutta, kaikella kunnioituksella, tämä on täyttä hölynpölyä. Lääkärit tarvitsevat moraalia kuten kaikki muutkin. Lääketiede on tekemisissä sen kanssa, kuin­ka ruumis toimii ja kuinka se voidaan parantaa. Mutta suurinkaan määrä terveen tai sairaan kudoksen tutki­musta ei voi määrätä, mikä on oikein ja mikä väärin. Auton ja mekaanikon suhteen on samoin. Mekaanikko sellaisenaan voi olla tekemisissä vain sen kanssa, kuinka auto toimii. Autolla kulkemiseen liittyvät oikeat ja väärät asiat, liikennelait, vastuukysymykset onnettomuuksissa jne. eivät ole asioita, joista mekaanikko päät­tää. Ja mitä lääkäriin tulee, hän on vannonut suojelevansa ihmiselämää, ei tuhoavansa sitä!

 

7. Eräs suosittu temppu on sanoa: ”Yrität väkisin saada muun yhteiskunnan omaksumaan kristillisen moraalin.” On tietenkin totta, että kristityillä on omat erityiset syynsä pitää ihmisen elämää pyhänä. Kris­tinusko todella on ainoa looginen, järkevä perusta moraalille. Mutta ihmiselämän kunnioitus ei ole ominai­suus, joka kuuluu vain kristityille. Se on itse asiassa yksi kaiken sivistyneen käytöksen perusasioista, sen varsinainen kulmakivi. Se on juurtunut syvälle ihmisluontoon. Niinpä kun me vaadimme, että lain tulee suo­jella kaikkea ihmiselämää, erityisesti kaikkein viattominta ja puolustuskyvyttömintä, me emme aja kristinus­kon asiaa sellaisenaan vaan toimimme inhimillisen perussäädyllisyyden edellyttämällä tavalla. Kristinus­kosta kokonaan riippumatta on järkevää pidättyä siihen, että tietyt asiat tuhoavat inhimillisen säädyllisyyden ja yhteiskunnan itsensä eikä niitä sen vuoksi voida sallia. Ja näiden joukossa viattoman ihmiselämän riistä­misen täytyy olla ensimmäisenä ja tärkeimpänä!

 

Suomennos: Vesa Laurio. Suomennos on tehty Christian News Encyclopediasta (osa I, s. 5).