Hannu Lehtonen, pastori, Soini
NELA (Pohjois-Euroopan Luther-Akatemia) perustettiin
vuonna 1998 Göteborgissa, Ruotsissa. Sen näkyvin toimintamuoto on vuosittaiset
luentopäivät, joita järjestetään vuorotellen Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja
Tanskassa. Tänä vuonna NELA:n luentopäivät olivat 14.-17. elokuuta Hangon
evankelisella opistolla.
Päivien aiheena oli tällä kertaa Taisteleva ja
riemuitseva kirkko. Luennot liittyivät eri näkökulmista tähän aiheeseen. Päivät
alkoivat torstai-iltana, jolloin kuultiin mm. dosentti Sven-Olof Backin ja TT
Anssi Simojoen luento. Simojoen aiheena oli Kirkon elämä ja toiminta. Backin
luennossa luotiin katsaus ruotsalaisen eksegeetin, Anton Fridrischenin,
vaikutukseen oppilaittensa kirkko-opillisiin käsityksiin.
Perjantaipäivä alkoi aamuhartaudella, jonka piti
pastori Sakari Korpinen. Hän puhui Jeesuksen varoituksesta vääristä
profeetoista ja eksytyksestä lopun aikana (Matt. 24). Ensimmäisen luennon piti
TT Georg S. Adamsen (Tanska) Ilmestyskirjan alkuluvuista (Ilm. 2-3). Hän puhui
mm. siitä, että seurakuntien enkelien, joille Ilmestyskirjan seitsemän
lähetyskirjettä on osoitettu, täytyy tarkoittaa seurakuntien paimenia. Tohtori
Reidar Hvalvikin (Norja) luennon aiheena oli kirkollinen yhtenäisyys ja skisma
varhaiskirkossa. Tohtori Charles Evansonin (Yhdysvallat) aiheena oli
kirkko-opin keskus ja periferia. ”Missä Kristus, siellä kirkko.” Tohtori David
Scaer (Yhdysvallat) puhui luterilaisesta armonvälineopista. Hän käsitteli
erityisesti Johan Gerhardin raamatunselitystä ja osoitti, kuinka Raamatusta
löytyy hyvin rikkaasti viittauksia sakramentteihin.
Tohtori John Stephenson (Kanada) käsitteli luennossaan
eskatologian (oppi lopun ajoista) ja kirkko-opin välistä suhdetta. Hän osoitti
mm., että kaikki eskatologia ja kirkko-oppi on oppia Kristuksesta. Viimeinen
aika alkaa Kristuksen syntymästä. Yleinen luopumus on aikamme tuntomerkki.
LHF:n (Lutheran Heritage Foundation) edustaja John Fehrmann esitteli LHF:n työn
tilannetta perjantai-iltana. LHF toimii luterilaisen kirjallisuuden
kääntämiseksi eri kielille. Perjantai-iltaan sisältyi vielä paneelikeskustelu
aikamme kirkkokäsityksistä. Puheenvuoroja panelisteina käyttivät mm. Jan
Bygstad (Norja), Charles Evanson, John Fehrmann ja Fredrik Sidenvall (Ruotsi).
Lauantaina piti ensimmäisen luennon Knut Alfsvåg
(Norja). Hänen aiheenaan olivat kirkon seitsemän tuntomerkkiä Lutherin mukaan.
Pastori Jan Bygstadin luennon aiheena oli Pyhä jäännös VT:n tekstien mukaan.
Iltapäivällä halukkailla oli mahdollisuus osallistua risteilyyn Hangon vesillä.
Illalla kokoonnuttiin vielä kuuntelemaan piispa Jobst Schönen luentoa aiheesta
Ius reformandi, ius ordinandi. Schöne käsitteli luennossaan kirkko-oikeuden ja
kirkko-opin välistä suhdetta. Hän sanoi mm., että vaikka Luther hylkäsi
kanonisen oikeuden, tämä ei merkinnyt sitä, että hän olisi pitänyt
kirkko-oikeutta merkityksettömänä. Kirkko-oikeudella on palveleva tehtävä
kirkossa, ja kirkko-oikeus on jumalalliselle oikeudelle alisteinen, hän totesi.
Sunnuntaina päivien ohjelmaan kuului aamupäivällä
ehtoollisjumalanpalvelus Täktomin kappelissa. Tässä jumalanpalveluksessa oli
liturgina pastori Halvar Sandell ja saarnan piti kirkkoherra Fredrik Sidenvall.
Lounaan jälkeen seurasi päivien viimeinen luento, jonka piti dosentti Folke
Olofsson aiheesta Luominen ja kirkko-oppi.
Luentojen jälkeen oli aina varattu mahdollisuus kysymyksille
ja kommenteille, ja tätä mahdollisuutta myös käytettiin runsaasti hyväksi.
Vaativasta simultaanitulkkauksesta huolehtivat ansiokkaasti Pia Pietilä ja
Maria Vähäkangas.