”Edelleen seurakuntamme opettavat, että Aadamin
lankeemuksen jälkeen kaikki ihmiset, jotka lisääntyvät luonnollisella tavalla,
syntyvät synnissä, so. ilman jumalanpelkoa, ilman luottamusta Jumalaan sekä
pahan himon hallitsemina, ja että tämä alkusairaus ja perisynti on todella
synti, joka tuomitsee ja tuo jo nyt mukanaan iankaikkisen kuoleman niille,
jotka eivät kasteen ja Pyhän Hengen voimasta synny uudestaan.
Seurakuntamme tuomitsevat pelagiolaiset ja muut, jotka
väittävät ettei perisynti ole synti ja kaventaakseen Kristuksen ansiota ja
hänen hyville teoilleen kuuluvaa arvoa katsovat ihmisen voivan tulla omilla
järjen voimillaan vanhurskaaksi Jumalan edessä” (Augsburgin tunnustus).
Perisynnin tuntemus on välttämätöntä
”Perisynnin tuntemus on aivan välttämätön asia. Eihän
ole mahdollista käsittää Kristuksen armon suuruutta, jollei ole opittu
tuntemaan meidän tautejamme. Koko ihmisvanhurskaus on pelkkää teeskentelyä
Jumalan edessä, jollemme ole oivaltaneet, että sydän on luonnostaan vailla
rakkautta Jumalaan, jumalanpelkoa ja luottamusta Jumalaan. Siitä syystä
profeettakin sanoo: (Jer. 31:19) "Päästyäni ymmärrykseen minä lyön
lanteeseeni", ja taas: (Ps. 116:11) "Minä sanoin hädässäni: Kaikki
ihmiset ovat valhettelijoita", toisin sanoen, ei kellään ole oikeaa
käsitystä Jumalasta” (Augsburgin tunnustuksen puolustus).
Perisynti on uskottava
”Perisynti on niin syvää ja pahanlaatuista luonnon
turmeltumista, ettei sitä järki käsitä, vaan se on uskottava Raamatun
ilmoituksen perusteella (Ps. 51:7 Room. 5:12 ss., 2. Moos. 33:20, 1. Moos. 3ss.)” (Schmalkaldenin opinkohdat).
Perisyntiä ei ole lunastettu
”Jumalan Poika on persoonansa ykseyteen omaksunut
saman ihmisluonnon, mutta synnittömänä. – – "Sillä hän ei ota huomaansa enkeleitä,
vaan Abrahamin siemenen hän ottaa huomaansa; sen tähden hänen piti kaikessa
tuleman veljiensä kaltaiseksi", syntiä lukuunottamatta. (Hebr. 4:15) Omana
luomuksenaan Kristus on sen myös lunastanut; omana luomuksenaan hän sen
pyhittää, herättää kuolleista ja kirkastaa. Perisyntiä hän sitä vastoin ei ole
luonut, ei omaksunut, lunastanut eikä pyhittänyt. Valituilla olevaa perisyntiä
hän ei herätä kuolleista, ei kirkasta eikä tee autuaaksi, vaan
ylösnousemuksessa se tuhotaan lopullisesti. Näin on helppo havaita se ero, joka
on olemassa toisaalta turmeltuneen luonnon ja toisaalta sen luonnossa
piintyneenä olevan turmeluksen välillä, joka on luonnon turmellut”
(Yksimielisyyden ohje).