JUMALAN VOIMA

 

”Hän on osoittanut voimansa käsivarrellaan; hän on hajottanut ne, joilla oli ylpeät ajatukset sydämessään” (Luuk. 1:51).

 

Hän on osoittanut voimansa käsivarrellaan. Tämän työn Jumala tekee maailman kahdenlaisten osien välillä, oikeamielisten ja pahojen. Hän sallii kunnollisten tulla voimattomiksi ja nujerretuiksi, niin että jokainen ajattelee heidän loppunsa tulleen. Juuri siinä samassa hän on voimakkaimmin läsnä, niin kätkettynä ja salaa, etteivät nekään, jotka sortoa kärsivät, sitä tunne, vaan uskovat sen.

 

Siinä on Jumalan täysi voima ja koko hänen käsivartensa. Sillä mistä ihmisen voima kaikkoaa, sinne pääsee Jumalan voima sisään ja usko on siellä ja odottaa sitä. Kun painostus loppuu, tulee ilmi, millainen voima heikkouteen on kätkeytynyt. Katso, siten Kristus tuli voimattomaksi ristillä ja juuri siinä hän teki suurimman voimatekonsa: voitti synnin, kuoleman, maailman, helvetin, perkeleen ja kaiken pahan.

 

Toisaalta Jumala sallii noiden toisten kohota suuriksi ja mahtaviksi. Hän vetää pois voimansa ja sallii heidän paisua vain omasta voimastaan. Sillä mihin ihmisvoima menee sisään, sieltä Jumalan voima tulee ulos. Kun nyt kupla on täynnä ja jokainen kuvittelee heidän olevan korkealla ja voitokkaita, silloin Jumala puhkaisee kuplan ja kaikki on lopussa. Nuo narrit eivät tiedä, että juuri kohotessaan ja tullessaan voimakkaiksi he ovat Jumalan hylkäämiä eikä Jumalan käsivarsi ole heidän tukenaan. Siksi heidän menestyksensä kestää aikansa, jonka jälkeen se häviää kuin sitä ei koskaan olisi ollutkaan.

 

Luther, Mannaa Jumalan lapsille, s. 55. Pieksämäki 1981.