Jumalan rauhaa, veljet!
Nimeni on Roger Pettersson. Olen 24-vuotias,
naimisissa, kahden lapsen isä ja teologian maisteri. Minua ei ole vihitty
papiksi Suomessa vallitsevan kirkollisen tilanteen takia. Sain muutamia
Concordian numeroita jokin aika sitten. Tulen yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että
teidän linjanne kirkkokysymyksessä on oikea. Kun aloitin opiskelut 1998, uskoin
itse, että voisin saada ns. erillisvihkimyksen. Mutta kun Rimpiläinen jäi
eläkkeelle, tilanne muuttui. Anoin pappisvihkimystä Porvoon tuomiokapitulista
viime keväänä. Olisin saanut vihkimyksen, jos en olisi kieltäytynyt siitä,
koska myös eräs nainen oli määrä vihkiä papinvirkaan. Nyt on LFF:stä (vastaa
Rauhan Sanaa) ja SLEF:stä vedottu piispaan tuloksetta.
Olemme ruotsinkielisellä taholla keskustelleet
kysymyksestä sähköpostitse tammikuusta alkaen, mutta on täysin selvää, että
monet tahtovat pitää kiinni kansankirkkoaatteesta eivätkä voi ajatella toista
vaihtoehtoa. Toivon, että kristityt, jotka ottavat vakavasti Raamatun ja
tunnustuksen, tarttuvat tähän konkreettiseen kysymykseen ja yhä enemmän tukevat
Jumalan sanaan perustuvia jumalanpalvelusyhteisöjä. Tulisi myös ajatella niitä
teologian opiskelijoita, jotka ovat valmistumassa ja joilla on vaikea päätös
edessään. Tällä hetkellä Raamattuun uskovissa piireissä on huono valmius ottaa
palvelukseen ja vihkiä papiksi uusi teologian maisteri. Toivon, että voisimme
yhteisin voimin saada alkuun jotain. Minulla on ollut jonkin verran yhteyksiä
Luther-säätiöön, ja olemme alkaneet harkita ruotsinkielisen osaston
perustamista. Kuten sanottu, meitä on ruotsinkielisellä taholla monia, joita
tämä kysymys koskettaa.
Roger Pettersson