MENETKÖ JOUKON MUKANA?

”Väentungos ahdistaa ja pusertaa sinua” (Luuk.8:45).

Päästyään Kaanaanmaan rajoille israelilaiset päättelivät, etteivät he mitenkään voi valloittaa luvattua maata ja että Jumala siis oli erehtynyt. Ainoastaan Joosua ja Kaaleb olivat rohkeita ja kehottivat kansaa noudattamaan Jumalan tahtoa ja luottamaan Jumalan viisauteen ja voimaan. He uskalsivat olla vähemmistönä ja sanoivat: ”Menkäämme sittenkin sinne ja ottakaamme se haltuumme, sillä varmasti me sen saamme.”

Aikamme tarvitsee kipeästi tällaisia vakaumuksen miehiä. Kirkko on aikanamme menettänyt ylen paljon, kun monet sen johtajista ja jäsenistä eivät ole seisseet lujina vakaumuksessa, jonka he tiesivät perustuvan Jumalan sanaan. Maan hallinnossa monet asiat menevät väärään, kun poliitikot taipuvat painostusryhmien tahtoon.

Joukkoliikkeissä kristityn aitous ja rehellisyys joutuvat vaaraan. Näytöksissä ja elokuvissa ihminen voi sietää sellaista, mitä hän ei suinkaan suvaitsisi läheisessä veljespiirissä. Sodankiihko ja julmuus, meluavan kansanjoukon raivo, pakokauhu ja joukkohistoria tempaavat helposti uskovankin pyörteisiinsä. Silloin vakaumukset poljetaan maahan, ja ihminen joutuu sanomaan ja tekemään sellaista, mikä on vastoin hänen parempaa tietoaan.

Jeesus on voittanut vihaisen maailman. Hän on kutsunut meidät maailmasta kulkemaan hänen voittosaatossaan. ”Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan”, sanoo Pyhä Henki, ”vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.” Emme saa kulkea virran mukana, jos se vie meidät tekemään vastoin Jumalan tahtoa. Sillä me tahdomme seistä siinä suuressa valkopukuisessa joukossa, joka tosin on tullut suuresta ahdistuksesta mutta pessyt vaatteensa ja valkaissut ne Karitsan veressä.

Herra Jeesus, auta meitä pysymään uskollisina sinulle ja sinun sanallesi silloinkin, kun se vie meidät moniin ahdistuksiin. Auta meitä voittamaan sinun veresi ja todistuksesi sanan kautta. Aamen.

Voimattomalle voimaa (suom. Gustaf A. Aho)

Sley 1967, s.294-95