PÄÄKIRJOITUS

 

Jeesus sanoo vertauksessaan (Luuk. 13:6-9), että viinitarhan omistaja kävi kolmena vuotena etsimässä hedelmää viikunapuustaan, mutta turhaan. Viinitarhan omistaja oli tietysti antanut istututtanut viikunapuun viinitarhaansa sitä varten, että hän saisi siitä hedelmää. Eipä kukaan puutarhan pitäjä kylvä tai istuta puutarhaansa jotain turhan päiten.

Jeesus haluaa sanoa meille, että myös taivaallinen Isämme odottaa meiltä jotain. Hänkin hakee hedelmää tuon viinitarhan omistajan lailla. Kun hän on istuttanut meidät viinitarhaansa, hän myös täydellä syyllä odottaa, että me kannamme hänelle hyvää hedelmää. Ja hänkään ei tyydy pelkkiin lehtiin, vaikka ne olisivat kuinkakin isoja.

 

Toisia ihmisiä me voimme pettää ulkonaisella elämällämme, mutta emme Jumalaa. Hän ei tyydy lehtiin, vaan hän etsii hedelmää. Hän katsoo ensin, mitä on sydämissämme ja vasta sitten hän arvostelee sen mukaan tekomme. Mitä hedelmiä Jumala sitten etsii meistä? Jeesus sanoo tulemuksestaan samassa Luukkaan evankeliumissa, josta saarnateksti on otettu: Kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä. Tämän kohdan perusteella voimme sanoa, että se hedelmä, jota Jumala ensisijaisesti etsii, on usko Kristukseen. Kaikki muu hedelmä seuraa uskoa.

 

Jumala on hyvin pitkämielinen. Apostoli Paavali kysyykin: Vai halveksitko hänen hyvyytensä ja kärsivällisyytensä ja pitkämielisyytensä runsautta, etkä tiedä, että Jumalan hyvyys vetää sinua parannukseen? Hänen armostaan me olemme saaneet siirtyä uuteen vuoteen. Ja mitä varten uusi vuosi on meille annettu? Eräs sananjulistaja sanoi kerran: Uusi vuosi on annettu meille sitä varten, että Jeesus saisi jatkaa armotyötään meissä.

 

Kun arvostelemme omaa elämäämme Jeesuksen sanojen valossa, niin emmekö joudu pienelle paikalle. Emmekö joudu kyselemään, löytääkö Jumala meistä yhtään hedelmää, vai vain lehtiä. Mikä neuvoksi ja avuksi? Ei mikään muu kuin juuri hyvä Vapahtaja, Herra Jeesus Kristus. Hän kertoo itse tekstissä, miten hän tekee kaikkensa, ettei yksikään hänen kalliisti verellään lunastamistaan ihmisistä hukkuisi vaan saisi iankaikkisen elämän. Me olemme itsessämme vain viheliäisiä syntisiä kaikki tyynni. Mutta meillä on suuri Vapahtaja, joka rakastaa meitä palavasti. Hän oli valmis kulkemaan tuskien tien Golgatalle saakka lunastaakseen meidät kaikista synneistämmme. Ja tänäkin päivänä hän vielä rakastaa meitä aivan yhtä paljon ja sanallaan ja pyhillä sakramenteillaan tahtoo meitä hoitaa, uskoa synnyttää ja ylläpitää ja taivaaseen kantaa. Hyvä tunnuslause uudelle vuodelle on: Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti (Hebr. 13:8).